Maitomyytit
Vastuullisuus, Yleinen

Maito vs. kaurajuoma

Maito on suomalaisille hyvin rakas juoma. Sitä kulutetaan Suomessa eniten kuin missään muualla maailmassa. Oatly lähetti kotiini Maitomyytit -kirjasen ja haluan ottaa osaa sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun. Kerron tässä kirjasessa olevia myyttejä, niihin liittyviä Oatlyn kumoavia väitteitä ja kommentoin oman kokemukseni tai mielipiteeni kustakin myytistä. Lehmät ovat lapsuudesta sen verran tuttuja, että pappan veljellä oli lehmiä. Kävimme lapsena toisinaan kylässä ja moikkaamassa lehmiä. Me saimme omat ”hoitolehmät”, joita kutsuimme nimeltä, joita silittelimme ja joiden elämää seurasimme tarkemmin.

Onnelliset eläimet
Onnelliset ihmiset ja onnelliset eläimet – siinä onkin tavoitetta.

 

”Maito vahvistaa luustoa!”

OATLY: Täydennetty kaurajuoma sisältää yhtä paljon kalsiumia kuin maito. Kalsiumin matka kaurajuomaan ei ole sen monimutkaisempi kuin kalsiumin päätyminen maitoon. Lehmien rehua täytyy yleensä täydentää sekä vitamiineilla että kivennäisaineilla.  

Meillä on todella tiukassa käsitys, että tarvitsemme maitoa kalsiumin takia. Yhtä helposti saamme kalsiumia myös kauramaidosta. Pääasia on, että saamme kalsiumia.’

 

”Maito on ilmastoystävällinen valinta.”

OATLY: Maapallon liha- ja maitoteollisuus aiheuttaa joka vuosi 7,1 miljardin tonnin edestä kasvihuonepäästöjä, ja Suomessa kyseiset tuotteet muodostavat noin 73% syömämme ruoan hiilijalanjäljestä. Vaikka hyvin harvat elintarvikkeet ovat ylipäätään 100% ilmastoneutraaleja, on olemassa runsaasti sellaisia ruokia, joista saat yhtä paljon ravintoa kuin vaikkapa lehmänmaidosta, mutta joiden ilmastovaikutus on huomattavasti pienempi.

Minusta luku olisi kiva tietää ilman lihateollisuuden kasvihuonepäästöjä. Joka tapauksessa maitoteollisuus aiheuttaa paljon kasvihuonepäästöjä.

 

”Mutta lehmänmaitoahan luonnollisempaa ei ole.”

OATLY: Entisaikaan lehmä tuottikin tismalleen sen verran maitoa kuin yksi vasikka tarvitsi – noin 10-12 litraa maitoa per päivä. Se, että yksi lypsylehmä tuottaa nykyään noin 30-60 litraa maitoa päivässä, ei ole kovinkaan luonnollista. Lisäksi lehmän elinikä on samalla lyhentynyt 20 vuodesta 5 vuoteen. Tosi luonnollista. Vai onko? Meijerissä maito käy läpi joukon prosessointivaiheita kuten separoinnin, standarsdisoinnin, homogenoinni, pastöroinnin ja mahdollisesti myös D-vitamiinin lisäyksen.

Ajattelin itse näin muutama vuosi sitten, että lehmät elävät joka tapauksessa ja tuottavat maitoa, että onpas hyvä, että se maito hyödynnetään. Tämä ei kuitenkaan ole näin. Eniten säälitti se, että pahimmissa tehotuotantopaikoissa vasikat saavat olla emonsa rinnalla vain hyvin lyhyen aikaa ja sen jälkeen ne erotetaan emoista. Vasikka jää ilman emoa ja lehmä alkaa tuottamaan maitoa ihmisten tarpeisiin. Luulisi olevan lehmälle hyvin stressaavaa, että hyvin nuoresta alkaen ollaan kierteessä, jossa ollaan tiineenä, vasikoidaan ja tuotetaan maitoa ihmisille ja sama kierros alkaa alusta. Ihanteellisinta olisi, että juotava lehmänmaito ostettaisiin pieniltä tiloilta kalliimaalla hinnalla, jossa lehmät saisivat elää luonnollisemman, onnellisemman ja kiireettömämmän elämän.

Vapaan lehmän maitoa
Jos valitsemme luomumaitoa, vapaan lehmän maitoa, onnellisen lehmän maitoa, niiden kysyntä kasvaa ja niihin panostetaan enemmän. Hyvä Satamaito!

 

”Lasten täytyy saada ravintoa ja siksi juuri koulumaidon merkitys on suuri.”

OATLY: Noin kolmasosa kaikesta ravinnosta ja energiasta, jota lapset päivittäin tarvitsevat, pitäisi tulla kouluruoasta. Kasvavat lapset ja nuoret tarvitsevat mm. hyviä rasvoja, kalsiumia ja D-vitamiinia. Tarvitseeko ruokajuoman olla juuri maitoa, kun useimmista täydennetyistä kasvipohjaisista juomista löytyy kyseisiä ravintoaineita?

Erittäin hyvä kysymys. Mielestäni olisi hyvä, että kouluruokailussa valittavana olisi maidon lisäksi myös kaurajuoma.

 

”Olen koko ikäni juonut maitoa ja voin vallan mainiosti.”

OATLY: Ruokavalintamme vaikuttavat jokaiseen maapallon asukkaaseen, ja siksipä meidän on hyvä ajatella muitakin kuin itseämme. Elintarviketuotanto aiheuttaa tänä päivänä vähintään neljänneksen maailman kaikista kasvihuonepäästöistä. Yli puolet tuosta tulee liha- ja maitoteollisuudesta, mikä on enemmän kuin kaikki maailman liikennevälineet (autot, laivat, lentokoneet, junat jne.) aiheuttavat yhteensä. On olemassa mahdolisuus, että voisit jopa vielä paremmin, jos söisit enemmän kuituja ja vähemmän tyydyttynyttä rasvaa.

Teemme päivittäin kymmeniä ellei satoja tai tuhansia valintoja, joilla on vaikutusta muihin kuin itseemme. Olen muuttanut perheemme maidonkulutustottumuksia muista syistä kuin siksi, että maitoa juomalla voisi jotenkin huonosti. Syyt meidän maitotuotteiden vähentämiseen ja ”onnellisten lehmien maitoihin” vaihtamiseen ovat muita kuin maku, terveys tai oma vointi.

 

”Lapseni oppivat koulussa valtavasti eri asioita maidosta. Siellä on tarjolla oppimateriaalia ja kaikkea.”

OATLY: Vuonna 1929 Suomen Maitopropagandatoimisto aloitti toimintansa. Elettiin kovia aikoja ja monet lapset, ja myös osa aikuisista, tarvitsivat lisää ravintoa ja energiaa. Ravintorikas maito sopi tähän tarkoitukseen täydellisesti. Suomen Maitopropagandatoimiston tarkoituksena oli tarjota tietoa maitotuotteista, edistää niiden laatua ja lisätä lehmänmaidon kulutusta. Toimisto jakoi esitteitä, järjesti maitopäiviä ja piti erityisiä maitoaiheisia luentoja. Suomen valtio päätti olla mukana kansanterveyttä parantamassa ja tukikin toimintaa parhaansa mukaan. Tukea annetaan yhä, mutta nykyään sen jakaa EU, ja sitä kutsutaan koulumaitotueksi. 

Nuorehkona opettajana olen tietoinen kyseisestä toiminnasta, olen havainnut maitoaiheisia julisteita, olen tietoinen koulumaitotuesta, tiedän koulumaitopäivän olevan olemassa ja niin edelleen. Onhan se hieman omituista, että mainostaminen on muuten kielletty, mutta valtion tai EU:n tukemana mainontaa voidaan harjoittaa.

 

”Lehmistä ei saada ainoastaan maitoa, vaan myös lihaa. Lehmät ovat superhyödyllisiä. Kaikki voittavat.”

OATLY: Vaikka on tietysti hyvä, että koko lehmä hyödynnetään, lopputulos on se, että eläinperäisten tuotteiden ilmastovaikutus on suuri. Maidontuotanto tuottaa lihaa – noin 85 % naudanlihastamme tulee maitokarjasta. Lypsylehmä teurastetaan noin 5-vuotiaana, ja sonnivasikat useimmiten jo alle 1,5-vuotiaina. Mitä vähemmän kulutamme eläinperäisiä meijerituotteita, sitä vähemmän on yli-ikäisiä lypsylehmiä tai ylijääviä vasikoita, jotka pitää teurastaa ja syödä. 

Markkinat seuraavat kulutusta. Mikäli ostamme enemmän tiettyä tuotetta, sitä aletaan tuottamaan enemmän. Jos emme osta tehotuotettua lihaa ja halvinta lehmänmaitoa, tuottajat miettivät syitä kulutuksen vähenemiselle ja järkevät toimijat muuttavat toimintaansa siihen suuntaan, mihin kuluttajat osoittavat. Arvot ohjaavat ihmisen ajatuksia ja ne heijastuvat toimintaan.

 

”Mitä oikein juon uunituoreiden korvapuustien kanssa, jos en voi juoda maitoa?”

OATLY: Jos jollakin näistä perinteistämme on kielteinen vaikutus ilmastoon, kyseisestä perinteestä ei kai tarvitse pitää kynsin hampain kiinni.”

Elämä ei ole mustavalkoista, vaan siinä on välissä harmaan eri sävyt. Jos minun tekee mieli tuoreiden korvapuustien kanssa maitoa tai kaakaota, juon sitä. Kun taas kaurapuuron mausta ei juuri erota, olenko tehnyt sen lehmänmaitoon vai kauramaitoon. Ei ole niin, että nyt jokaisen vain lehmänmaitoa juovan tulisi luopua siitä kokonaan ja siirtyä pelkkään kauramaitoon. Höpöhöpö, mustavalkoinen ajattelu ei edesauta ymmärtämään toisiamme. Jos sinulle on tärkeää saada korvapuustien kanssa maitoa, juo vaan. Voisiko jossain muussa tilanteessa vaihtaa maitotuotteen kauramaitotuotteeseen? Jos ei kokonaan, niin edes puoliksi. Voisiko kinkkukiusaukseen laittaa sekä purkin kaurakermaa että purkin tavallista kermaa tai kaakaoon puolet kauramaitoa ja puolet lehmänmaitoa?

 

”Kasvipohjaisissa juomissa on yksinkertaisesti liian vähän proteiinia.”

OATLY: Kaurajuoma sisältää lehmänmaitoon verrattuna vähemmän proteiinia, mutta sisältääkö se ”liian vähän”, siitä voimme olla montaa mieltä. Suurin osa ihmisistä saa nimittäin ravinnostaan tarpeeksi proteiinia. Eli se, mikä oli ihmisen elimistölle hyväksi vuonna 1929, ei välttämättä ole paras vaihtoehto vuonna 2020. 

Suomessa tuskin on juuri ihmisiä, jotka eivät saisi riittävästi proteiinia ruoastaan.

 

”Kasvipohjainen juoma ei maistu ollenkaan samalta kuin maito.”

OATLY: Kaurapohjainen juoma ei maistu lehmänmaidolta, koska se ei ole lehmänmaitoa.

Koska olen itse juonut lähes koko ikäni maitoa, kauramaito ei maistu minustakaan erityisen hyvältä. Olemme totuttautuneet makuun esimerkiksi sekoittamalla lehmänmaitotuotteita kauratuotteisiin. Näin maussa on jotain tuttua ja samalla jotain uutta.

 

”Jos lopetamme maidon juomisen, Suomen maatalous tulee häviämään.”

OATLY: Onneksi suomalainen maatalous kulkee aivan kestävän kehityksen etulinjassa, joten sillä on kaikki mahdollisuudet tulla myös maailman johtavaksi kasvipohjaisen ruoan ja juoman valmistajaksi. Ja kyllä tänne lehmiäkin yhä jää, kävi miten kävi.”

Emme lopeta maidon juomista täysin. Se ei ole realistista, tarpeellista eikä se ole tapahtumassa. Suurin osa meistä voi ottaa kaurajuomatuotteet maitotuotteiden rinnalle, osa jää maidon täyskuluttajiksi, osa ehdottomasti maitotuotteiden vastustajiksi. Mun pumpulikuvitelmissa ihannetilanteessa maitotilat palaavat pienempiin yksiköihin, onnelliset eläimet elävät vapaampaa elämää ja tuottavat vähemmän. Siitä minä olen valmis maksamaan hieman enemmän.

 

”Laiduntavat lehmät ovat välttämättömiä biologisen monimuotoisuuden kannalta.”

OATLY: Yhden suurimmista uhkista biologiselle monimuotoisuudelle aiheuttaa ihmisen toiminta, joka muuttaa maankäyttöä ja johtaa lajien elinympäristön tuhoutumiseen. Ja mitä suuremmaksi tuotanto kasvaa, sitä yksitoikkoisemmaksi muuttuu maisema, millä puolestaan on kielteinen vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen. Pelkästään yhden asian viljeleminen ei ole koskaan hyvä juttu.

Eli pienet maitotilat takaisin. Mielestäni kannattaa muutenkin suosia paikallisia pientuottajia: REKOT (lähiruokaringit), tori ja muut paikalliset tuottajat.

 

”Kaurajuoma sisältää pelkkää vettä!”

OATLY: Molemmat (lehmänmaito ja kaurajuoma) koostuvat noin 90-prosenttisesti vedestä, mutta myös lukuisista muista ainesosista. Lehmä juo jopa 100 litraa vettä päivässä, joten kumpi juomista onkaan vesipitoisempi, sen jokainen voi päätellä itse.

Eli vedenkulutuksen kannalta kaurajuoma on järkevämpi valinta.

 

”Mutta kouluissahan on aina tarjottu maitoa.”

OATLY: Koulut saavat EU:lta koulumaitotukea. Tukea maksetaan jopa 0,36 euroa per litra. Se on aika paljon, etenkin kun koulut sinnittelevät äärimmäisen pienillä budjeteilla saadakseen kokoon terveellisen kouluaterian. EU siis haluaa koulumaitotuellaan saada lapset jatkamaan maidon juontia – siitä huolimatta, että se sotii EU:n itse asettamia ympäristötavoitteita vastaan.”

Kouluissa rahat ovat tiukilla ja tämä on varmasti yksi suuri syy, miksi ruokajuomana on tarjolla lähinnä maitoa.

 

”Maito on itse asiassa todella ravitsevaa.”

OATLY: Lehmänmaito on todella ravitseva elintarvike. Se sisältää jopa 18 niistä 22 ravintoaineesta, joita ihminen päivittäin tarvitsee. Tästä syystä lehmänmaidon merkitys oli niin suuri aikoinaan pula-ajan Suomessa.

Ajat muuttuvat ja tarpeet muuttuvat. Mikäli ruokavalio on muuten yksipuolinen esimerkiksi köyhyyden takia, maito on ravitseva lisä ruokavalioon. Suuri osa meistä saa kuitenkin kyseisiä ravintoaineita myös monipuoliseta ruoasta, joten maidon juominen automaattisesti vain ravitsevuuden takia on ehkä tarpeetonta.

 

”Luomumaito on joka tapauksessa järkevämpi valinta kuin ei-luomu kaurajuoma.”

OATLY: Jos kyse on ilmastosta, ovat kasvipohjaiset tuotteet järkevämpi valinta kuin eläinperäiset, luomua tai ei. Tämä johtuu mm. siitä, että lehmät tuottavat metaanikaasua. Mitä taas luonnon monimuotoisuuteen tulee, maidontuotanto vaatii valtavasti maa-alaa, mikä taas vaikuttaa negatiivisesti luonnon monimuotoisuuteen. Kaurajuoman tuottamiseen tarvitaan 80% vähemmän maa-alaa kuin maidon tuottamiseen.

Tähän voisin sanoa niin, että jos vaihtoehtona on tavallinen lehmänmaito ja luomumaito, luomumaito on parempi vaihtoehto ympäristön kannalta. Jos taas vaihtoehtona on luomumaito ja kauramaito, kauramaito voittaa kisan ympäristön kannalta.

Maitomyytit
Oatlyn Maitomyytit -kirjanen vertailee lehmänmaidon ja kaurajuomien välisiä eroja.

 

”Lehmä on osa luonnon kiertokulkua.”

OATLY: Kaikki elävä maapallolla sisältää hiiltä. Syödessämme ja hengittäessämme muodostuu hiilidioksidia, jota vapautamme eri tavoilla. Lehmiä on aina ollut ja ne ovat aina tuottaneet metaanipäästöjä. Ongelma onkin lehmien määrä. Metaani on erittäin voimakas kasvihuonekaasu, jonka lämmittävä vaikutus on suuri. Ruoho ja muut kasvit sitovat hiiltä. Ruohikko sitoo hiiltä täysin riippumatta siitä, märehtivätkö lehmät siellä vai eivät. Ilmastohyödyt ovat siis merkittävästi isommat, jos hiiltä voidaan sitoa maaperään ilman lehmiä ja niiden päästöjä.

Lehmistä, maitotiloista tai maidontuotannosta ei ole tarkoitus päästä kokonaan eroon. Tarkoitus on, että rinnalle saataisiin muitakin vaihtoehtoja ja eläinten elämää, maitotiloja ja maidontuotantoa voitaisiin muuttaa eettisesti kestävämpään ja vastuullisempaan suuntaan. Kun vierailin Keniassa Masai Maran luonnonpuistossa, olin yllättynyt enemmän nähdessäni lehmälaumoja kuin seeproja, kirahveja tai leijonia. Olin jotenkin yllättynyt nähdessäni niitä luonnossa villieläinten joukossa. Lehmät ovat osa luonnon kiertokulkua, määrä vaan on räjähtänyt käsiin.

 

”Suomalainen maito on silti ympäristöystävällisempää kuin ruotsalainen kaurajuoma.”

OATLY: Suomalainen maito on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna hyvää. Verrattuna ruotsalaiseen kaurajuomaan se tuottaa 327% enemmän kasvihuonekaasuja – kuljetukset mukaan laskettuna.

Näillä ja kaikilla edellä esitetyillä faktoilla emme kyllä voi kiistää sitä: Ilmaston kannalta kaurajuoma on parempi vaihtoehto kuin lehmänmaito.

 

”Äh, en edes juo niin paljon maitoa.”

OATLY: Keskivertosuomalainen kuluttaa noin 361 litraa maitoa vuodessa, mikä on itse asiassa eniten koko maailmassa. Lehmänmaito pomppaa esiin paljon useammassa yhteydessä kuin ehkä kuvitteletkaan. Ajatellaanpa vaikka voita. Tai ruokakermaa. Jogurttia. Piimää, kovia juustoja, pehmeitä juustoja, créme fraichea, kermaviiliä, raejuustoa, rahkaa, jäätelöä, vaniljakastiketta… ja niin edelleen. Suomen kokonaismaidonkulutus on noin 2,5 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasua joka vuosi. Luku vastaa noin 939 946 Thaimaan reissua – Helsingistä, menopaluuna.

Huomaan itse ajattelevani usein näin. Juon hyvin vähän maitoa, joten ajattelen olevani jotenkin fiksu sen suhteen. (Vastuullisuudesta muuten lisää täällä.) Kuitenkin muita maitotuotteita käytän paljon. Vaikka olen vaihtanut monesti maitotuotteen kaurapohjaiseen ja käyttänyt niitä lisänä, tämä pisti ajattelemaan ja varmasti skarppaan sen suhteen, että testaamme uusia kauratuotteita ja keksimme tapoja lisätä kauramaitotuotteita. Olen usein tukenut paikallisia toimijoita ja ostanut pienempien tuottajien maitotuotteita, mutta nyt varmasti kiinnitän siihenkin enemmän huomiota.

 

Saatat myös pitää...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *