Halparuokakirja
Talous

Ruokaa halvalla

***Tehty kaupallisessa yhteistyössä Satokausikalenteri / Satokausi Media Oy

***Osa kuvista otettu Sisustustalo Kodinonnessa.

 

Nälkäpäivä

Suomessa vietetään Nälkäpäivää 24.-26.9.2020. Nälkäpäivä on Suomen Punaisen Ristin vuosittain järjestettävä keräys. Nälkäpäiväkeräys perustettiin ensimmäisen kerran vuonna 1980 ja kyseisillä varoilla autettiin Itä-Afrikan nälänhädän uhreja. Nykyään rahoja ei sidota etukäteen tiettyyn kohteeseen, vaan varoja voidaan käyttää siellä, missä apua eniten tarvitaan. Suomessa Punainen Risti lahjoittaa apua välttämättömiin hankintoihin tai henkistä tukea esimerkiksi tulipalossa omaisuutensa menettäneille.  Lahjoitetuista rahoista vähintään 80 % menee avustuskohteeseen, loput 20 % keräyskuluihin, kuten viestintään tai keräyslippaisiin. Raha menee siis hyvään tarkoitukseen. Osallistu keräykseen täältä. Minulle Nälkäpäivä on vuosittainen muistutus siitä, että itse elämme hyvin yltäkylläisesti ja omien kulutus- ja ruokailutottumusten tarkempi tutkiskelu on ajankohtaista. Halvallakin saa monipuolista ruokaa. Paljon kauppaostoksissa on turhaa ja heitämme ruokaa roskikseen tarpeettomasti.

 

Ruoan laadusta vai määrästä tinkiminen

Monesti sellaisessa tilanteessa, kun rahaa on vähän, tingitään ruoan laadusta. Ostetaan halvalla. Kun ostetaan halvinta, ei syödä todennäköisesti monipuolisesti, eikä saada tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita, jotka auttavat jaksamaan. Yksipuolisessa ruokavaliossa ei ole myöskään tasapainoa ravintoaineiden (hiilihydraatit, rasvat, proteiinit jne.) välillä. Jos taas tingitään ruoan määrästä, ollaan huonolla polulla. Mielestäni kenenkään ei pitäisi kokea nälkää. Vatsalaukku venyy, sitä mukaa, mitä isompia annoksia syö, jolloin isot annokset eivät enää riitä. Tällaisessa tilanteessa annosten pienentäminen (ja mahdollisesti ruokailutiheyden lisääminen) ovat aikuisella ihmisellä paikallaan, jotta vatsalaukku palautuu ja normaalit annoskoot riittävät. Lapsille pitää aina varata riittävästi ruokaa. Sen ei tarvitse tarkoittaa, että se on juuri hänen lempiruokaansa tai että lasta pitäisi vaatia negatiivisen kautta syömään. Kaikkien raaka-aineiden maistaminen riittää. Jos havaitsen, että ruoka on sellaista, jota lapsi ei halua syödä, mutta jostain syystä haluaisin hänen syövän (esim. lähdetään juuri jonnekin ja hän tarvitsee energiaa), saatan sanoa, että mikäli syöt kaiken, saat jälkiruokaa. Jos lapsi sanoo, ettei halua syödä kaikkea, se on silloin täysin ok ja se pitää lapsellekin sanoa. Itse ajattelen, että ruoan laadusta ja määrästä voi tinkiä vain hieman.

 

Pienellä rahalla
Eläminen pienellä rahalla voi olla haastavaa ja vaatia aikaa ja vaivaa. Mistä tingit, kun rahaa on vähän?

Mistä sitten tingin, jos haluan selvitä halvalla?

Itse tingin mieluiten siitä, että valmistan useimmiten alusta asti itse. Jos ostan lihaa, ostan kunnollista ja lähellä tuotettua, en yleensä osta sitä halvalla. Voin valmistaa käyttää sitä säästeliäästi, esim. vain puolet ja korvata osan esimerkiksi linsseillä, pavuilla, juustolla, sesongin kasviksilla tms. En normaalisti osta einesruokia, vaan valmistan isoja annoksia itse alusta alkaen ja laitan osan pakastimeen. Kun ostan sesongin mukaisia kasviksia, ne tulevat halvemmaksi. Hyödynnän myös ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi tarjolla olevia raaka-aineita: kasvatan itse omassa puutarhassa ja haen metsästä. Kun teen kasvissosekeiton, joskus keitän kasvistenkuorista, sipulinkannoista, yrteistä jne. kasvisliemen, jonka pakastan jääpalamuoteissa. Mietin myös aktiivisesti, miten hyödynnän raaka-aineet niin, että niitä ei mene hukkaan. Aiemmin olen heittänyt porkkanannaatit roskikseen, mutta nyt otin selvää, että ne ovat syötäviä, joten teen porkkanalettutaikinan, johon laitan porkkanaraasteen lisäksi hienonnettuja ja pestyjä porkkananaatteja. Se tuo valtavasti säästöä, että ruokatalous on hyvin suunniteltu ja meillä se tarkoittaa pääsääntöisesti ruokalistojen käyttöä. Näin hutiostoksia ei tule tehtyä. Vaikka rahasta olisi toisinaan tiukkaa, ruoan laadusta ja määrästä ei meillä kovin paljoa tingitä. Meillä pidetään myös sellaisia päiviä, jolloin tehdään ruokia listan ulkopuolelta, jotta loputkin raaka-aineet tulee luovasti hyödynnettyä ja ruokahävikki saadaan minimiin. Vaikka rahaa olisi paljon, luonnollisempi ruoka ja ruokahävikin vähentäminen ovat ympäristön ja terveyden kannalta tärkeitä. Tähän liittyen aloitan haasteen.

 

#montakopäivääsatasella

Haluan testata, montako päivää selviän 100 eurolla. En laske mukaan vessapapereita, pesuaineita ja muita kodintarvikkeita, vaan ainoastaan ostamani ruoan. Mulla on ollut kausia, jolloin pärjään satasella yhden kauppareissun eli muutaman päivän ja aikoja, jolloin penniä on venytetty niin, että sillä on pärjätty useita viikkoja. Kokemusta on siis tuhlaamisesta ja pihistelystä! Katsotaan, kuinka tällä kertaa käy.

Tule mukaan Instagramissa! Montako päivää sinä selviät satasella? Itse aion aloittaa miettimällä, mitä saisin kaappien sisällöistä aikaan. Luova saa olla! Jos ystävä tarjoaa lounaan, naapuri tarjoaa ylijäämäomenoita tai päädyt sienimetsälle, niin hyödynnä tarjoukset. Mieti aktiivisesti itse, miten voisit selvitä vielä hieman pidemmälle käyttämällä ruokaan yhteensä satasen. Luopuisitko jostain tavarasta ja pyytäisit hakijalta palkkioksi maitopurkin? Montako päivää sä pärjäät ja mitä luovia ratkaisuja keksit, saatko tehtyä ruokaa halvalla? Uskallatko sinä lähteä mukaan? Haasta mukaan, kenet haluat! Lisää Ruokalistablogin Instagramissa #montakopäivääsatasella ja @ruokalistablogi.

 

Montako päivää sinä selviät satasella?

#montakopäivääsatasella
Osallistu Instagramissa Ruokalistablogin sivuilla #montakopäivääsatasella -haasteeseen. Jos rahaa on ruokaan käytössä vain 100€, montako päivää tai viikkoa pärjäät?

Halparuokaa – ruokaa halvalla

***Satokausi Media Oy / Satokausikalenteri

Selvitäkseni sadalla eurolla mahdollisimman pitkälle, hyödynnän mm. Natalia Tolmatsovan ja Alisa Wilskan (2017) Halparuokakirjaa. Se on kahden hengen ruokia sisältävä, sekä kuvitukseltaan että teksteiltään leikkisä ja trendikäs kirja. ”Tämä kirja on oodi säilykkeille, pakasteille sekä muille arjen ja lompakon pelastajille”. Kirjan ruoat maksavat keskimäärin 3€/yhden hengen ateria. Joidenkin aterioiden kustannuksissa voisi halutessaan vielä säästää mm. käyttämällä pakasteiden sijaan tuoreita tai valmiin juustoraasteen sijaan itse raastettua juustoa. Reseptit eivät ole perinteisiä maakunta- tai perinneruokia, vaan resepteissä heittäydytään tofun, sriracha-kastikkeen, chorizojen ja kidney-papujen vietäväksi. Osa resepteistä on hyvin yksinkertaisia ja nopeita, osassa on hieman enemmän raaka-aineita, mutta itse ruokaohje on silti yksinkertainen, monimutkaisia tekniikoita ei tarvita. Reseptit on tehty pilke silmäkulmassa ja luovuudella. Vaikka itse koen olevani hyvin luova, Siskonmakkara hot pot ei olisi tullut minulle mieleen. Resepteihin on merkitty, mikäli ruoasta riittää neljälle hengelle ja mikäli se on kasvisruokavalioon sopiva. Kirja on jaoteltu aamiaiseen, lounaaseen, illalliseen, yöpalaan ja ”sen seuraavan aamun” eli pitkäksi venähtäneen yön jälkeisen aamun resepteihin. Tämä  Halparuokakirja on samaistuttava ja se muistuttaa siitä, että elämää ei tarvitse ottaa ollenkaan vakavasti. Halparuokakirjan voi ostaa Satokausikalenterin sivuilta, josta löydät myös muita ihania tuotteita. Instagramin tarinoissa lisää Halparuokakirjasta!

 

”Tämä kirja on oodi säilykkeille, pakasteille sekä muille arjen ja lompakon pelastajille”.

Halparuokakirja
Tolmatsovan ja Wilskan Halparuokakirja Satokausikalenterin sivuilta. Kuva Sisustustalo Kodinonnesta.

Saatat myös pitää...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *