Ruoanlaitto
Lapset, Ruoanlaitto, Ruokasuunnittelu

8-vuotiaan ruoanlaittopäivä

Me ollaan otettu taas käyttöön kotityölista ja sovittiin, että perjantaisin 8-vuotiaan ruoanlaittopäivä. Ruoanlaitto on tuttua jo aiemminkin, joten ihan kylmiltään tähän hommaan hän ei lähtenyt. Kirjasin tähän alle, mitä tässä on otettu huomioon, mitä hyötyä tästä on ja mitä se edellyttää.

 

Kotityölista

Meillä on tällä hetkellä käytössä kotityölista äidin kiireisen työtilanteen takia. Näin ei tarvitse neuvotella, mitä tehdään minäkin päivänä. Sovimme myös, että viikkoraha tai vaihtoehtoisesti jonkin sovelluksen lataaminen omaan puhelimeen on sidoksissa kotityölistan hommien tekemiseen. Joustoa tietenkin löytyy ja joskus kaverin kanssa leikkiminen vie päivän ja kotityöt tehdään edellisenä tai seuraavana päivänä. Joskus meillä oli laminoidut laput, joiden mukaan siivottiin yhdessä jäljet keittiöstä ja ruokahuoneesta. Jokainen veti pinosta yhden lapun, jossa oli tehtävä (esim. täytä tiskikone, pyyhi pöytä tai tuolit, imuroi ruokahuoneen lattia jne.). Jokainen osallistui ja hommia tehtiin niin pitkään, että hommat tulivat tehtyä. Joku saattoi ehtiä kolme lappua, joku yhden, riippuen iästä (2-vuotias vai 32-vuotias), homman laajuudesta ja taitotasosta. Tätä teimme pari kertaa viikossa päivällisen jälkeen. Tämä nykyinen kotityölista sisältää muitakin kuin keittiöhommia ja se on tehty yhteistuumin, jotta lapsi sai itse ehdottaa, mitä hommia hän toivoi. Tämän perjantairuoan lisäksi on sovittu, että sunnuntaisin minä teen niin ison ruoan, että lapsi lämmittää sen meille molemmille maanantaisin. Huonoäiti -blogin kotityölistassa on hyviä esimerkkejä, mitä kotitöitä minkäkin ikäisille lapsille voi antaa.

 

Ruoanlaitto
Lapsen ruoanlaittotilanne yöpuvussa, kiireettömästi.

 

Säännöt ruoanlaittoon

Perjantaisin 8-vuotiaalla on kaksi hommaa: alakerran tavarat korista paikoilleen ja ruoanlaitto. Olen siis torstaina kerännyt alakerrasta kaikki tavarat paikoilleen perjantain imurointia varten. Lapsen tavaroita en ole vienyt hänen huoneeseen yläkertaan, vaan olen kerännyt ne koriin, josta hän saa ne perjantaina viedä paikoilleen. Ruoanlaitto on hänelle mieluista, etenkin kun päätösvalta on täysin hänellä. Ruoanlaittoon on tietyt säännöt.

  • Lapsi saa itse päättää, mitä syödään. (Se saa todella olla lapsen päätös. Jos hän haluaa nakkeja tortillan väliin, niin sitten sitä syödään. Sitä ei arvostella, vaan ihastellaan, että ”Onpas hauska idea, en olisi itse keksinyt”. Lapsikin joutuu jatkuvasti syömään tai maistamaan minun tekemiä ruokia, vaikka ne eivät olisi hänen lempiruokiaan, on ihan tervettä vaihtaa välillä vuoroja).
  • Lapsen pitää kertoa ajoissa, mitä tehdään seuraavalla viikolla, jotta ainekset voidaan ostaa ajoissa. (Mä teen nyt kauppatilauksen lauantaina, joten oon pyytänyt lasta kertomaan jo sillon kun syödään hänen ruokaa, että mitä seuraavalla viikolla syötäisiin. Voidaan sopia tarvittaesssa budjetti, me ei olla sovittu.)
  • Ruoka on oltava järkevää ruokaa. (Karkki ei ole järkevää ruokaa, ruoan on oltava täyttävää.)
  • Ruoka saa olla valmisruokaa. (En aseta mitään tavoitteita sille, millaista ruoan pitäisi olla. Pääasia, että ruoanlaitto on mukavaa ja se on toteutettu hyvällä fiiliksellä eikä se tunnu liian rankalta.)
  • Jos ruoanlaitto edellyttää ison veitsen, uunin tai hellan käyttöä, lapsi kysyy siihen luvan. (Tämä on meillä itsestään selvää, mutta tälläiset asiat on hyvä sopia. Olemme harjoitelleet ja luvan saa kun olen itse kotona, mutta haluan tietää sen hetken, jotta tiedän olla valppaana.)
  • Lapsi siivoaa jäljet. (Äidin homma on perjantain tiskit, mutta lapsi huolehtii, että jääkaappiin kuuluvat tulee laitettua jääkaappiin ja muutkin takaisin paikoilleen.)
  • Lapsi saa rauhan tehdä ja päättää itse. (En mene auttamaan kuin pyydettäessä. Lapsi tarvitsee työrauhan, kiireettömän kokemuksen ja sen tunteen, että hän tekee päätökset itse. Se lisää toiminnanohjauksen, ongelmanratkaisun ja päättelyn taitoja eikä siihen ei tarvita vanhempaa sanomaan ”seuraavaksi teet näin” ja hoputtamaan. Aikuisen tehtävä on varata tarpeeksi aikaa, jotta sellaista tilannetta ei synny, että lapsi on pakotettu toimimaan kiireessä. Ruoanlaittotilanne voi olla myös jännittävä, joten lisäämällä paineita lapselle ei edistetä mitään hyvää.)

Mitä lapsen ruoanlaittopäivä edellyttää?

Jos lapsi ei ole harjoitellut ruoanlaittoa tai ollut yhtään keittiössä mukana, ei voi olettaa, että itse lukee kirjaa tai tekee töitä olohuoneessa. Aikuisen tulee olla läsnä, taustatukena, mutta ainoastaan haamuna taustalla. Meillä lapset on otettu mukaan keittiöön jo aivan pienestä ja näitä taitoja on siis karttunut vuosien ajan. Ei voi olettaa, että lapsi osaa tehdä ilman, että on saanut harjoitella yhdessä vanhemman kanssa. Jos ei ole harjoiteltu, se on syytä aloittaa nyt ja sopia esimerkiksi, että lauantaina on aikuisen ja vanhemman yhteinen ruoanlaittopäivä. Tulee huomioida, että ruoanlaittoon on varattava tuplasti tai triplasti aikaa verrattuna siihen, mitä aikuisella siihen menisi. Tämä edellyttää myös aikuiselta pitkää pinnaa opetteluvaiheessa, sillä lapsi ei kaipaa yhtään negatiivista kommenttia, hoputusta tai kritisointia. Kaatuneet jauhopussit ja muut vastaavat kuuluvat asiaan. Sotkua tulee ja ne siivotaan hyvässä hengessä ilman syyllistämisiä. Positiivisesta ruokailutilanteesta pääset lukemaan lisää tästä linkistä. Ruoanlaittopäivä voi olla myös esimerkiksi kerran kuukaudessa per lapsi, etenkin mikäli aikuinen ei ole tarpeeksi kärsivällinen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi ilta-, aamu- tai välipalan valmistamisella, mikäli se on teille parempi ratkaisu.

 

Lasinuudelit
Tässä valmistuu lapsen ruoka, jossa oli ainakin lasinuudeleita, herneitä, pulled porkia ja mausteita.

 

Miksi tämä on hyödyllistä?

Lapsi tarvitsee osallisuuden kokemuksia (tässä blogipostauksessa lisää siitä), joita hän saa sillä, että hän saa olla oman taitotasonsa mukaan hyödyksi. Aikuinenkin tarvitsee niitä kokemuksia. Kun lapsi kokee, että häneen luotetaan, hän saa kehuja suorituksestaan ja hän saa positiivisia kokemuksia, se kantautuu aikuisuuteen asti. Liian usein kuulee ihan aikuistenkin suusta, että ”ei meidän mies osaa, parempi vaan hoitaa itse” tai ”ite saa tehdä perässä”. Miten voi osata, ellei harjoittele?  Ruoanlaittopäivä ei ole hyödyllinen vain  ruoanlaittotaitojen kartuttajana, vaan hyödyt ovat paljon isommat ja moninaisemmat, kunhan se tehdään kannustavassa ja tilaa antavassa hengessä.

  • Lapsi uskoo omiin taitoihinsa
  • Lapsi oppii ruoanvalmistus- ja raaka-ainetietoja ja sekä taitoja
  • Lapsi saa harjoitusta lukemiseen ja luetunymmärtämistaidot vahvistuvat
  • Lapsi oppii ehkä matemaatisia taitoja, tilavuuksia, mittaamista, vertailua…
  • Lapsi saa aikaan jotain konkreettista ja hyödyllistä, joka vahvistaa kokemuksia siitä, että olen hyvä ja tarpeellinen
  • Lapsi saa vanhemman huomion ja luottaa siihen, että aikuinen auttaa, kun lapsi tarvitsee apua. Vaikka muiden sisarusten huomio ja yhteistyö on tärkeää, on lapsen oikeus saada vanhemmaltaan se tilanne, jolloin vanhempi sanoo muille, ”ei nyt, autan nyt häntä”
  • Lapselle kehittyy terve suhde ruokaan ja syömiseen, kun ruoanlaittotilanteisiin liittyy lämpimiä muistoja

 

Keittoaterian lämmitys
Tämä kuva on yhdeltä maanantailta. Minä olin tehnyt kasvissosekeiton sunnuntaina, lapsi lämmitti sen maanantaina ja kattoi pöytään haluamansa asiat haluamallaan tavalla.

 

Lapsen omat kommentit ruoanlaittopäivästä

”Se on musta tositositosi kivaa ja mä tykkään tehä ruokaa. Se on tosi kivaa, kun mä saan päättää, että mitä ruokaa mä teen. Musta mun ruoat on tositosi hyviä. On se tuntunu joskus vähän rankalta, mutta ei paljoo.”

Saatat myös pitää...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *