Kalakeitto
Vastuullisuus

Suomalaisen ruoan päivä

***Tarjotin kuvauslainassa (Sisustustalo Kodinonni)

Suomalaisen ruoan päivä on 4.9. Se on hyvä muistutus meille kaikille siitä, miksi meidän kannattaisi suosia suomalaisia raaka-aineita ja pitää yllä suomalaista ruokatuotantoa. Meillä on todella kaunis maa, johon kuuluvat olennaisena osana ruispellot, lehmät laitumilla ja marjat metsissä. Samalla mietimme enemmän ekologisuutta ja eettisyyttä. On ilo nähdä, että uusia tuoteinnovaatioita kehitellään jatkuvasti.

Kalakeitto
Kalakeitto, maito ja ruisleipä kuuluvat perinteisesti suomalaiseen ruokapöytään. Tarjotin lainassa Sisustustalo Kodinonnesta.

Hyvää Suomesta! -joutsenmerkki

Joutsenmerkistä eli Hyvää Suomesta -merkistä tunnistaa tuotteen, joka on suomalaista alkuperää. Liha, kala, muna ja maito sellaisenaan ja osana muita elintarvikkeita on poikkeuksetta 100% suomalaista. Jos pakkauksessa on yhdenlaista raaka-ainetta, se on 100% suomalaista ja jos pakkauksessa on montaa raaka-ainetta sisältävä tuote, se on 75-100% suomalaista. Lopputuotteen valmistus ja pakkaaminen tehdään Suomessa. Voit lukea lisää Hyvää Suomesta -merkin kriteereistä täältä. On ihan mahtavaa, että meillä on tällainen merkki. Se helpottaa ainakin minun valintoja kauppahyllyjen välissä. Olen kokenut työlääksi sen, että jokaisen tuotemerkin tai tuotteen kohdalla koitan erikseen selvittää, että onko tuote sellainen, jonka haluan ostaa. Joutsenmerkki nopeuttaa ostospäätöksiäni, kun näen heti pakkauksesta, että sen ostaminen sopii minun arvomaailmaani.

Kaunis Suomi
Haluamme säilyttää monimuotoisen ruokakulttuurin ja työpaikat kauniissa Suomessa.

Miksi valita suomalainen tuote yhteiskunnalliselta kannalta?

Suomalaisen tuotteen valinta on minulle selvä juttu. Haluan tukea sitä, että työpaikat pysyvät Suomessa. Vaikka korona on kamala asia, se on aiheuttanut sen, että monet ovat kiinnittäneet enemmän huomiota siihen, kuinka tärkeää on ostaa suomalaisia tuotteita, tukea suomalaisia yrittäjiä ja osallistua mahdollisuuksien mukaan niihin talkoisiin, joissa pidetään yhteiskuntamme omavaraisuus, huoltovarmuus ja ruoantuotantoaste mahdollisimman suurena. Emme voi tietää, miten koronatilanne etenee ja mitä muita vastaavia globaaleja uhkia meillä on edessämme tulevaisuudessa. Suomalainen ruoantuotanto ja ruokateollisuus työllistää hyvin suuren määrän ihmisiä ja hyvä niin. Mikäli joka maassa syötäisiin samoja ruokia ja unohdettaisiin omat erityisyydet, se kaventaisi kokemusta siitä, että kuuluu johonkin ja on osa meitä suomalaisia, yhtä porukkaa. Olkoonkin jokainen yksilönsä ja hyvä niin. Tottakai tarvitsemme myös erilisyyden kokemuksia ja itsenäisyyttä, mutta yhteenkuuluvuudentunne on yksi isoimmista asioista esimerkiksi radikalisoitumisen ja muussa syrjäytymisen ehkäisyssä. Tämä on tietysti äärimmäinen esimerkki.

 

Miksi valita suomalainen tuote eettiseltä kannalta?

Itse ajattelen, että suomalainen ruokatuote on luotettava valinta. Luotan siihen, että suomalainen ruoka on turvallista ja se on laadultaan hyvää. Kun valitset tuotteen, jonka alkuperästä on tietoa, sen tuotantoketju ja sen vastuullisuus on helpommin jäljitettävissä, mikäli se olisi tarpeen. Suomalaiset tuotantoeläimet voivat verrattain hyvin ja niiden oloja valvotaan, vaikkakin parantamisen varaa on. Lisäksi on eettistä, että kuljetusmatkat ovat mahdollisimman lyhyet. Erilaisiin ruokakulttuureihin tutustuminen on tärkeää ja Suomessa ei kaikki kasva, mutta pääsääntöisesti järkevä valinta on lähellä tuotettu, suomalainen tuote.

 

Suomalaisen ruokakulttuurin siirtäminen

Ruokakulttuurin ja -perinteiden säilyttäminen ja siirtäminen seuraaville sukupolville on mielenkiintoinen asia. Pitääkö seuraavan sukupolven innostua edellisten sukupolvien ruoista? Kulttuuri on aina muutoksessa ja uskon, että saman kysymyksen äärellä ovat olleet kaikki sukupolvet. Nykyään ja tulevaisuudessa muutos on vaan nopeampaa tietoyhteiskunnan mahdollistaman ”maailman pienentymisen” seurauksena. Tarpeet muuttuvat ja makukokemukset kansainvälistyvät ja monipuolistuvat. Itse otin henkilökohtaiseksi tavoitteekseni pari vuotta sitten tarjota monipuolisempia ruokakokemuksia, sekä ravitsemukselliselta kannalta että ruokakulttuurin (oman suvun ja osittain laajemmin) säilyttämisen seuraavalle sukupolvelle. Meillä ei siirrytty kokonaan nuudeliwokeista läskisoosiin, mutta niitä vanhoja, perinteisiä ruokia on lisätty nykyään suosittujen ruokien rinnalle. Ruokakulttuurin yksipuolistuminen on maailmanlaajuinen ongelma, sillä maailman tuhansista, syötäväksi kelpaavista kasvilajeista, suositaan vain muutamaa raaka-ainetta. Monipuolisesti kuluttamalla myös luonto voi paremmin.

Ruokakulttuurin yksipuolistuminen on maailmanlaajuinen ongelma.

Suomen kansallisruoka

Kun Suomi täytti 100 vuotta, suomalaiset saivat äänestää ehdotusta kansallisruokafinalistiksi. Asiantuntijaraati valitsi pitsan, ruisleivän, hernekeiton, mämmin, kalakeiton, viilin, karjalanpiirakan, mustikkapiirakan paistetut muikut/silakat/ahvenet perunoilla, karjalanpaistin, graavikalan ja maksalaatikon. Voittajaksi näistä äänestettiin ruisleipä. Kun olin ensimmäistä kertaa pidemmällä ulkomaanmatkalla 10-vuotiaana, muistan kaivanneeni ruisleipää ja maitoa. Kun pääsimme Suomeen, kävimme ensimmäisellä mahdollisella huoltoasemalla ostamassa niitä. Ruisleivässä on jotain todella suomalaista. Maailma on täynnä hienoja raaka-aineita, makuja ja ruokia. Mielestäni jokaisen yhteiskunnan kannattaa vaalia omiaan.

Voisilmäpullat
Olen totuttanut itseni leipomaan pullaa, sillä minulle se on yksi osa suomalaista ruokakulttuuria.

Minun vastuuni  

Mikä on minun henkilökohtainen vastuuni suomalaisen ruoan ostajana, kuluttajana? Jos minä ostan pääosin ulkomaalaisia tuotteita, koska ne ovat halvempia, eksoottisempia, erikoisempia vai vaikkapa hauskemman näköisiä pakkaukseltaan, miten suomalainen ruoantuotanto kannattaisi? Suomalaiset ruoat ja raaka-aineet ovat osa historiaamme ja mikäli kaikki tuotanto siirrettäisiin sinne, missä se on halpaa, menettäisimme yhteiskuntana erittäin paljon. Suomalaista ruokakulttuuria voidaan siirtää eteenpäin tuleville sukupolville ainoastaan suomalaisia ruokatuotteita suosimalla. Oma tekosi voi olla se, että käyt läpi lapsuusmuistojasi ja mietit, millaisia makumuistoja sinulla on lapsuudesta. Koska olet itse tehnyt tai ostanut kyseistä ruokaa? Olisiko joku vanha sukulainen elossa, jolta voisi kysyä reseptiä tai jakaa ruokamuistoja? Voisiko seuraavalla kauppareissulla kaapata mahdollisimman monta sinivalkoista tuotetta ostoskoriin? Lisää muista vastuullisuusajatuksista ruoan suhteen löydät täältä.

 

Saatat myös pitää...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.