Modernia Maakuntaruokaa
Ruoanlaitto

Ruokaperinteet

***Kaupallinen yhteistyö Satokausi Media Oy:n / Satokausikalenterin kanssa.

 

Meillä luetaan

Meillä luetaan päivittäin. Luen lapselle iltasadun, joka voi olla vaihdellen esimerkiksi kuvakirja, lasten tietokirja, lasten romaani, satukirja, runokirja tai aapinen. Luen itse lehtiä, työkirjoja, nettiartikkeleita, e-kirjoja, nettisivustoja, blogeja, tenttikirjoja ja reseptikirjoja. Kuuntelemme myös päivittäin äänikirjoja, yhdessä ja erikseen. Lapsi tarvitsee lukutaitoa myös pelatakseen pelejä, ostaakseen kaupasta viikkorahoilla jotain, lukeakseen uuden lautapelin ohjeet, viestitelläkseen kavereiden tai sukulaisten kanssa ja niin edelleen. Lukutaito sisältää niin paljon enemmän kuin menneinä vuosisatoina tai edes vuosikymmeninä. Mekaanisen lukemisen lisäksi lukutaitoon liittyy nykyään mm. monilukutaito ja lähdekritiikki. Lukeminen on sekä työväline, että oppimisen kohde, se rentouttaa tai virkistää, lisää sivistystä tai mielikuvitusta, laittaa ajattelemaan tai nollaa pään. Parhaimmillaan kirjat tarjoavat siivet johonkin toiseen aikaan, paikkaan, tunteeseen tai maailmaan, johon ei olisi päässyt ilman kirjaa. Lähiviikkoina alempana esiteltävä reseptikirja on vienyt minut ajatuksissani mummuloihin, sukulaisten luokse, lapsuuteen ja kesäreissumuistoihin.

 

Aleksis Kiven päivä

Aleksis Kiven päivä eli suomalaisen kirjallisuuden päivä oli 10.10. Aleksis Kiven isä oli pitäjänsä ainut luku- ja kirjoitustaitoinen ja millaiset ovet se avasikaan lapselle! Yhteiskunta siirtää niitä taitoja seuraaville sukupolville, jotka se arvottaa tärkeiksi. Meillä on onneksi arvotettu tärkeäksi luku- ja kirjoitustaidot, jotta nykyään niitä voidaan pitää itsestäänselvyyksinä. Yhteiskunta muuttuu, se on varmaa. Mihin suuntaan, siitä päätämme sekä yhteisönä että yksilöinä tässä hetkessä. Luku- ja kirjoitustaitokaan ei ole käsitteenä sama, mitä se on ollut esimerkiksi 100 vuotta sitten. Mitä perinteitä haluamme siirtää eteenpäin, mitkä taidot ovat tärkeitä tulevaisuudessa, mitkä saavat unohtua tai ”museoitua”? Kulttuuri kaikissa sen muodoissa on arvokasta. Millaiset ruokaperinteet perheelläsi, suvullasi tai asuinalueellasi on? Mitä haluat lastesi muistavan vanhana teidän ruokaperinteistä?

 

Modernia Maakuntaruokaa

Kun sain ***Satokausikalenterin kaupallisen yhteistyön kautta kirjoja luettavaksi, innostuin. Olen lukenut Modernia Maakuntaruokaa -kirjaa sanasta sanaan, olen selaillut suuntaan ja toiseen, vertaillut reseptejä ja kaivanut makumuistoja mielen sopukoista. Kirjan kansi näyttää klassiselta ja perinteiseltä, mutta sisältää maakuntien perinteisistä raaka-aineista tehtyjä ruokia uudella twistillä. Jokaisen maakunnan menussa on perinneleipä ja kolme perinneruokaan pohjautuvaa reseptiä ja yksi moderni ohje. Menut sisältävät yhden jälkiruoan. Leipäreseptit ovat Marttojen käsialaa. Modernia reseptiä ei välttämättä erota perinteisiin pohjautuvista, sillä reseptit on tehty taidokkaasti. Päässäni risteilee kysymyksiä. Onko palsternakkapyree moderni vai perinteinen? Onko fenkoli viihtynyt Suomessa pitkään vai onko se tuoreempi tuttavuus? Onko mahdollista, että Etelä-Pohjanmaalla on perinteisesti syöty raita- tai punajuurta leipäjuuston ja rusinakastikkeen kanssa? Pää menee tästä pyörälle. Kuvat ilmentävät ihanalla ja tunnistettavalla tavalla kutakin maakuntaa, jotain sen ytimestä. Ne eivät ole kuvia nähtävyyskohteista, vaan elämän tavallisuudesta. Lopussa oleva hakemisto paljastaa, että kasvisruokia on suuri osa kaikista ruoista, kalaruoat tulevat hyvänä kakkosena ja vasta kolmantena liharuoat. Reseptien raaka-aineet ovat siis hyvin tyypillisiä paikallisesti, mutta kirja ei sisällä juuri ennalta-arvattavia ruokia.

 

Sekaleipä
Modernia Maakuntaruokaa -kirjan reseptin mukaan tehty sekaleipä.

Modernia Maakuntaruokaa: Reseptitestaukset

Testasin keski-pohjanmaalaista sekaleipää ja pohjois-savolaista reseptiä Kantarellitäytteiset muurinpohjaletut. Letut olivat hieman erilaisia, kuin ne letut, joihin olen tottunut. Ne olivat tiiviimpiä, kestävämpiä ja kovempia. Jostain syystä nämä letut muistuttivat maultaan hieman blinejä, mutta koostumus oli tosiaan aivan erilainen kuin blineissä. Nämä letut sopivat erittäin hyvin muidenkin suolaisten täytelettujen pohjiksi etenkin rakenteensa ansiosta. Paistoin letut sisällä lettupannulla. Täytteeseen piti laittaa vain kantarelleja, mutta minulla sattui olemaan kantarelleja ja keltaorakkaita valmiina, joten tein niistä täytteen. Täyte oli kokonaisuudessaan maukas. Siinä oli intensiivisyyttä ja runsaasti makua timjamista, makeutta sipulista, umamia sienistä ja rasvaisuutta sopivassa suhteessa. Orakkaita en erottanut kantarelleista, niiden maku on ilmeisen lähellä toisiaan. Yhdessä lettu ja räiskyvä täyte olivat ihana makupari! Tätä aion ehdottomasti tehdä myöhemminkin uudestaan.

Kantarellitäytteiset muurinpohjaletut
Letut sienitäytteellä on valmistettu Modernia Maakuntaruokaa -kirjan Kantarellitäytteiset muurinpohjaletut -reseptillä.

Oman kulttuurin tuntemisen merkitys

Kulttuurien ja perinteiden tunnistaminen ja hyväksyminen on mielestäni hyvin tärkeää. Jos ihmistä on rakastettu, häneen on uskottu, hänet on otettu porukkaan ja hän on saanut olla aidosti oma itsensä, hänen ei tarvitse tarttua moraalisesti epäilyttäviin asioihin saadakseen sitä, mitä emotionaalisesti tarvitsee. Tämä voi olla kaukaa haettua, mutta uskon vahvasti siihen, että jokaisen pitäisi saada ylistää omaa kulttuuriaan, eikä piilotella sitä. Oman ja muiden kulttuurien hyväksyminen on yksi lähtökohta sille, että yhteiskunnassa voidaan hyvin. Jos ympärillä olevat ihmiset arvostavat ihmisyyttä ja erilaisia taustoja, ihmisen on itsekin helpompi ne hyväksyä. Se, että jokainen meistä tuntee hyvin oman kulttuurinsa ja arvostaa sitä, ei ole keltään pois, päinvastoin. Maakuntaruoat opettavat meille jotain olennaista meidän kulttuuristamme. Aiheesta hieman lisää Suomalaisen ruoan päivä -postauksessa.

 

Ruokaperinteet ja niiden siirtäminen

Haluan siirtää omalle lapselleni palasia suomalaisuudesta. Haluan, että hän oppii arvostamaan juuriaan ja taustaansa ja tuntemaan itsensä, ymmärtämään ympäristöään ja menneitä sukupolvia. Se ei sulje pois sitä, että haluan hänen kiinnostuvan muista kulttuureista, matkustelusta, erilaisuudesta ja muustakin elämästä, kuin mikä on meille tuttua. Ruokakulttuurin siirtäminen on yksi osa sitä. Rakastan lukemista. Lukemalla opin itse ja opetan lapselleni uusia asioita. Lasten omat keittokirjat ovat hirveän tärkeä asia. Ne antavat lapsille ikään kuin luvan innostua ruoanlaitosta tai leivonnasta. Ne ei ole vain aikuisten asioita, vaan lapsella on oikeus vaikuttaa omiin asioihinsa. Itsellenikin tuli hyvä mieli ottaa oikea keittokirja esiin sen sijaan, että olisin selaillut reseptejä ruuduilta. Suosittelen siis ostamaan joululahjaksi puolisolle, ystävälle tai vanhemmalle lahjaksi ***Satokausikalenterin sivuilta Modernia Maakuntaruokaa -kirjan ja lapsille jotkin innostavat lasten keittokirjat.

Modernia Maakuntaruokaa
Modernia Maakuntaruokaa sisältää kekseliäitä reseptejä eri maakuntien tyypillisiä ruokia ja raaka-aineita mukaillen. Kirjan voit ostaa Satokausikalenterin sivuilta. Kuva on otettu Sisustustalo Kodinonnessa.

Saatat myös pitää...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *