Tällä viikolla on Black Friday, alennusviikot, tarjouksia ja houkutuksia ostaa lisää tarpeetonta tavaraa. Black Friday on joillakin aloilla, joillekin yrityksille ja osittain vielä paikallisesti todella hyvä myyntipäivä. Kuluttajat sokaistuvat ostamaan kaiken, kun kerran halvalla saa. On havaittu, että osa firmoista nostaa hintoja ennen Black Fridayta, jolloin voi myydä isommalla alennusprosentilla. Aiemmin mä rakastin shoppailun tuomaa tunnetta ja aina ulkomaanmatkoilta kannoin mukanani hyvinkin paljon tavaraa. Miksi kulutin niin paljon, miksi ihminen kulttaa niin paljon? Mielenkiintoisia kysymyksiä. Niihin en kuitenkaan paneudu tässä, vaan siihen, millaisia vastaiskuja kulutusjuhlille on ja mitkä ovat nykyiset kriteerit, joita seuraan, kun kulutan.
Yksittäisten yritysten vastaiskut
Yltiöpäisen kuluttamisen vastaiskuna on esiin tullut firmoja, jotka osoittavat vastustavansa tätä kulutushysteriaa. On yksittäisiä yrityksiä, jotka ilmoittavat, että eivät aio laskea hintoja, koska on reilua, että kaikki saavat palkkansa. Nämä firmat ovat oletettavasti muiltakin osin vastuullisia ja kannustavat ostamaan vain tarpeeseen laadukkaan tuotteen. Olen nähnyt näitä yksittäisten firmojen mainoksia sekä somessa että lehdissä. Lehtimainoksista esimerkkinä vaikka paikallislehden ”Merkkipäivät” -osiossa: EMME JUHLI PERJANTAITA. T. ”YRITYS”. Yritykset voivat myös myydä täydellä hinnalla, mutta luvata laittaa myynneistä tietyn prosenttiosuuden hyväntekeväisyyskampanjaan tai -järjestöön, kuten Partioaitta tekee.
Useamman yrityksen vastaisku
Viime viikonloppuna 20.-22.11.2020 Muodin Mustat Lampaat vietti omaa vastaiskuviikonloppuaan. Kyseisenä viikonloppuna oli tarjouksia suomalaisten brändien verkkokaupoissa ja kivijalkamyymälöissä. Mukana olivat mm. Myssy, Lovia, Hálo, Tauko ja Terhi Pölkki. Toivottavasti kyseinen kampanja jatkuu ensi vuonna ja kannustaa kuluttamaan vastuullisiin, kotimaisiin brändeihin.
Yhdistysten vastaiskut
Eetti ry eli Eettisen kaupan puolesta ry on aktiivinen toimija, jonka missiona on saada yritykset, päättäjät ja yksilöt tarkastelemaan vaateteollisuuden ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksia. He vaativat pikamuotiteollisuuteen muutosta aktiivisesti. Eetti on monena vuonna järjestänyt Lempivaate -kampanjan ja tänäkin vuonna Eetti haastaa rakastamaan jo omistamiaan vaatteita ja käyttämään niitä pidempään. Tänä vuonna Eetti kysyy: Mitä tiedät lempivaatteestasi? Somessa voi tämän viikon aikana osallistua oman lempivaatteen kuvalla #Lempivaatteeni ja kertomalla, mitä tiedät vaatteen valmistusmaasta, materiaalista ja kauanko olet kyseisen vaatteen omistanut.
Järjestöjen vastaiskut
Luonto-Liitto on viettänyt Älä osta mitään -päivää vuodesta 1993. Kyseinen järjestö on huolissaan kulutuksesta maailmanvarojen tuhlaamisen ja ilmastonmuutoksen kannalta. Huolenaiheena on, että ylikuluttaminen johtaa metsäluonnon köyhtymiseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen sekä luonnonvaraisten lajien elintilan kaventumiseen. Somessa voit jakaa osallistumisesi tähän: #äläostamitään #ÄOM
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Jos menisin kiertämään kauppoja (mitä tässä koronatilanteessa ei tulisi mieleenkään tehdä), mun tulis tarve ostaa asioita ja tavaroita, joita en ole ajatellut tarvitsevani. Koska olen järkevöittänyt rahankäyttöäni, tykästynyt konmaritukseen (haluan omistaa vain todella iloa tuottavia tavaroita), vastuullisuus on alkanut painamaan (jos ostan, en halua, että se on teetetty esim. lapsityövoimalla) ja kärsin materiaaliähkystä (olen saanut omistaa paljon tavaraa, mutta se ei ole tuonut onnea), jätän menemättä kauppoihin. Enkö sitten kuluta mitään? Kulutan, mutta harkitusti. Harvoin sorrun ostamaan jotain sellaista, mitä en ole suunnitellut.
Onko kaikki kuluttaminen pahasta?
Jokainen yritys on yritys, jonka tavoitteena on tuottaa vähintään sen verran rahaa, että se pystyy kattamaan omat menonsa ja vielä jäämään edes hieman plussalle sen jälkeen. Sehän on aivan luonnollista. Mullakin on toiminimi ja toivoisin, että jatkossakin mun ruokalistoja ostettais enenevissä määrin, jotta mä voisin keskittyä toiminimen kautta työskentelyyn ja ehtisin oleen kotona lapsen kanssa enemmän kun osittaisissa päivätöissä. Meidän kuluttajien valinta vaan on, minkälaisia firmoja tuemme ja miten kulutamme. Jos laitamme rahamme vastuullisiin ja kotimaisiin firmoihin, ne kasvavat kannattavina. Jos epäeettinen firma ei saa enää kuluttajilta rahaa, sillä on suunnilleen kaksi vaihtoehtoa: kuihtua pois tai muuttaa toimintatapojaan kestäväksi. Valinnoillamme on väliä.
Missä tapauksessa ostan, kulutan?
Mun valinta on se, että jos ostan, se tapahtuu tietyin kriteerein. Pitää tuntea itsensä ja toimia omien arvojensa mukaan. Meillä jokaisella ne on enemmän tai vähemmän erilaiset. Joku voi olla myös hukassa, eikä tunne omia arvojaan tai toimii niiden vastaisesti. Tässä on mun kriteerit:
- Tarve on ollut mulla jo pidemmän aikaa: (viikkoja,) kuukausia ja joissain tapauksissa vuosia.
- Motiivi omistaa tuote kumpuaa musta itsestäni eikä ulkopuolelta.
- Olen varmistanut, että mulla ei ole sellaista tuotetta tai vastaavaa jemmattuna kaappeihin.
- Tuote on järkevä taloudellisesti: kymmenet pakastusrasiat maksavat kesällä suhteellisen paljon, mutta talvella saan niistä ilmaiseksi tai halvemmalla syötävää (esim. mustikoita).
- Tuote on pitkäikäinen. Siksi ostan mieluummin harvoin, mutta laadukasta.
- Tuote on valmistettu ihmisten kannalta vastuullisesti. En kestä ajatusta, että vaikka lapseni vaatteen olisi mahdollisesti valmistanut joku toinen lapsi.
- Tuote on valmistettu ympäristön kannalta vastuullisesti.
- Tuote on valmistettu mahdollisimman suurilta osin Suomessa tai lähialueilla. Haluan tukea suomalaisia yrittäjiä ja suomalainen lainsäädäntö on varmempi tae vastuullisista valinnoista kuin jonkin muun kaukomaan lainsäädäntö.
- Materiaalit tulevat mahdollisimman läheltä (joissakin tapauksissa tuotantoketjusta ilmoitetaan, toisten kohdalla mahdotonta tietää).
- Materiaalit ovat järkevät suhteessa käyttötarkoitukseen (mahdollisimman hengittävät, kestävät jne).
- Tuote on kaunis ja minua esteettisesti miellyttävä.
- Jälleenmyyjä, jolta ostan, yritys, joka on tuotteen takana ja vielä tuote ovat kaikki arvojeni mukaisia.
- Minulla on tuotteeseen varaa: olen etukäteen säästänyt sitä varten, budjetoinut sen tai minulla on realistinen suunnitelma sen maksamiseen. En halua elää yli varojeni.
Joskus nämä kaikki kriteerit täyttyvät, joskus vain osa. Useimmin suurin osa näistä toteutuu. Varmaan ajattelet, että onpas hankalaa tehdä päätöksiä. Vastaan, että niin onkin. Siksikin kulutan hyvin harvoin, koska olen tehnyt siitä niin työlästä. Näin voin kuitenkin varmistua siitä, että tuotteet ovat minulle sopivia. Ja jos en kuluta, niin voin laittaa ylimääräisen rahan vaikka sijoituksiin tai vaikka elämyksiin. Olen opetellut pärjäämään hieman pienemmällä tavaramäärällä ja ostamaan vasta sitten, kun on aivan pakko. Usein olen päättänyt jo kuukausia aiemmin, että sitten kun tämä tuote loppuu, seuraavan ostan tältä brändiltä tai tämän tuotteen. Helppouden takia pitäydyn usein samassa brändissä, vaikkakin aktiivisesti tutkin uusia brändejä, kun niitä osuu kohdalle. Laitan usein kiinnostavat, hyväksi havaitut, ”kriteerit vähintään osittain täyttävät” brändit muistiin siten, että seuraan vain niitä omassa henkilökohtaisessa Instagramissa.
Milloin kulutan ilman kriteerejäni?
Kun kurakelit alkoivat eilen ja lapsen kaikki kurahanskat ovat hävinneet, menemme markettiin, on jo iltapala-aika ja kotiin pitäisi päästä. Silloin ostamme ne kurahanskat, jotka siinä näyttävät parhaalta vaihtoehdolta. Jos löydän vaikka suomalaisen merkin, kaappaan ne ja lähdemme. En ala siinä tilanteessa googlettamaan jokaisen merkin taustoja. Ja toki lapsella on omat rahat, joilla hän saa ostaa. Voin joskus hieman ohjata ostamaan jotain fyysisesti kestävämpää ja isompaa lelua, mutta en juuri niihin puutu. Ostan taustoja tutkimatta vaikka foliopallon vappuna tai joulun alla lapsen toivoman jouluvalon, vaikka mielelläni jättäisin nekin ostamatta.
Kiinnostaisiko, jos tekisin listauksen vaikkapa joistakin kodin tuotteista, mitä tuotemerkkejä käytän tai aion testata seuraavaksi?
