Kristallit
Ruokailu

Kattauksen merkitys ruokanautintoon

Väitän, että kattauksen merkitys ruokanautintoon on suuri. Toisille merkitys on suurempi kuin toisille. Mikäli hienossa ravintolassa ruoka tarjottaisiin lohjenneilta, eriparisilta ja värjääntyneiltä lautasilta ja osittain suoraan muovikulhoista, se laskisi ravintola-annoksen makunautintoa. Kun saamme ystäviä tai mummun kylään, miksi silloin kaivamme kauniimmat kupit tai taittelemme servietit? Miksi emme arvostaisi itseämme ja kattaisi myös itsellemme kauniisti? Kun ruoka syödään suoraan muovikulhosta, se voi viestiä siitä, että hetki ei ole tärkeä, minun ruokailuni vuoksi ei tarvitse panostaa.Toisaalta se saattaa viestiä sitä, että turhaan me tässä hienostellaan kattauksilla, tärkeintä on, että juuri sinä istut siinä vierelläni.

 

Vauvoille sosetta suoraan purkeista

Kun olin saamassa esikoistani, yksi ex-sukulainen vannotti, että eihän sinusta sitten tule sellaista äitiä, joka syöttää sosetta suoraan purkista. ”Vauva on ihminen ja häntä pitää arvostaa samalla tavalla, kuin muitakin. Vauva ansaitsee saada soseensa lämmitettynä ja lautaselta.” Tein itse suurimman osan soseista, mutta valmissoseitakin käytettiin erityisesti vauvakerhoissa ja muissa vastaavissa paikoissa retkiruokana. Kun ystäväperheen lapsi oli 1-vuotias, hoidin häntä kaksi kuukautta vanhempien työpäivien ajan. Oma lapseni on kuukauden vanhempi. Tällöin käytimme valmissoseita lähes poikkeuksetta. Kun söimme lasten kanssa, he halusivat itse harjoitella syömistä, joten sitä varten piti olla omat lautaset ja lusikat ja lisäksi minulla oli molemmille omat lautaset ja lusikat, jotta sain syötettyä niissä väleissä, kun he yrittivät kauhoa ruokaa lusikoihinsa. Oi niitä aikoja! Purkista syöttäminen, lämmittämättä syöttäminen tai muut ratkaisut ovat perheen omia asioita. Jos joku jaksaa annostella vauvan tai taaperon ruoat kauniisti, kiva, jos joku ei jaksa tai muusta syystä halua, niin siinähän ei. Ymmärrän molempia ja olen itse elänyt molempia vaiheita elämässäni.

Lasten lautasetKahden 1-vuotiaan ruokalautaset, jälkiruokalautaset, mukit ja pullot.

Tytöt
Kun kaksi syömään opettelevaa lasta ruokailee, sotkuilta ei voi välttyä.

 

Syödäänkö seisten tai sohvalla

Jos olen elämässäni ollut tilanteissa, joissa ruokaa on pitänyt tehdä vain itselle, olen voinut syödä itse suoraan muovirasiasta. Se on ympäristön kannalta parempi ratkaisu, että ei tule tiskiä paljoa, mutta huomaan itse, että ruokailunautinto kärsii, jolloin se loppu jää syömättä ja päätyy hävikkiin. Tästä jää kuitenkin nälkä ja tulee ostettua ja syötyä sellaista, mikä ei ole hyvä keholle, ympäristölle tai omalle henkilökohtaiselle taloudelleni. Kiireessä olen syönyt myös seisten, samalla kun kuitenkin olen kotona vaatinut lapsilta, että istutaan pöydän ääressä ja syödään. Olen myös oppilailtani vaatinut, että ruoka suussa ei kuljeta hakemaan jotain lisää vaan syödään suu tyhjäksi omalla paikalla ja sitten vasta lähdetään viemään pois tarjotinta tai muuta vastaavaa. Toimin kyllä itse siis toisinaan toisin kuin opetan. Sohvalla meillä syödään, jos katsotaan leffaa. Nukkumaanmenoajan jälkeisestä ajasta en kerrokaan mitään (hih).

 

Servietit

Tykkään kattaa pöydän nätiksi. Meillä servietit voivat olla toisinaan käytössä arkenakin. Servietit nostavat kattauksen tasoa heti tyylikkäämmäksi. Olen opetellut useita taittelumalleja ja lapsetkin ovat tykänneet osallistua taitteluihin. Kun meillä on lastenjuhlat, lapsi saa päättää itse, minkälaiset servietit ostetaan ja yhdessä päätetään, miten ne taitellaan. Lapsi saa osallistua siihen taitojensa puitteissa. En ole juuri ajatellut vastuullisuuskulmasta serviettien käyttöä. Onko servietit huonompi vaihtoehto esimerkiksi ympäristön kannalta kuin talouspaperi? En tiedä itse vastausta. Kankaiset servietit olisivat varmastikin viisaimmat vaihtoehdot. Meillä on ainoastaan yhdet kankaiset servietit, jotka ovat joulunpunaiset, joten niiden käyttöaika on hyvin rajallinen. Vastuullisuuteen liittyvät blogitekstit löydät tästä.

 

Hopealusikat, kristallit ja kahvikupit kattauksen kruununa

Meillä hopealusikoita ja antiikkisia kahvikuppeja käytetään kun vieraita tulee esimerkiksi kolme perhettä kerralla. Hopealusikoita tai muitakaan ei säästellä. Mielestäni kaikki astiat ovat käyttöä varten. Minulle ei tuota iloa astia, joka on ainoastaan koriste-esine. Mulla on vanha Muumimuki, jonka arvo on ilmeisesti hieman korkeampi. Kun äiti on kylässä, hän jemmaa sen pois käyttökaapista jonnekin ylemmälle hyllylle. Mä oon antanut lasten käyttää sitä, kun se kerran tuottaa iloa. Kehotin lastani ja hänen kaveria ottamaan pienet lautaset. He olivat jo syöneet maa-artisokkakeitot loppuun ja paistoin pieniä lettuja, joiden päälle sai laittaa lohirisottoa ja/tai punajuurisalaattia. He valitsivat kristallilautaset, arkena. En estellyt, vaan hymyilin. Enemmän iloa tuottaa nähdä esine käytössä kuin kaapin perällä pölyttymässä. Joskus kaverit kauhistelevat, että et kai anna meidän lapsille lasisia lautasia käyttöön. Minä vastaan, että tietenkin annan. Jos menee rikki, sitten siivotaan. Hyvin harvoin on mikään mennyt rikki. Enkä muista, että olisi kertaakaan jäänyt pitkäksi aikaa harmittamaan.

Kristallit
Kannattaako arvokkaammat astiat jättää kaappiin pölyttymään? Niistä voi olla iloa käytössä.

 

Lapset mukaan kattauksen tekemiseen

Meillä lapset ovat usein halunneet kattaa pöydän. Myös kylässä olevat lapset osallistan hakemaan itselleen lautaset ja mukit ja kattamaan aikuisillekin. Lapset innostuvat, kun pääsevät valitsemaan itse, millaisilta lautasilta syödään, millaisista laseista ja millaisilta servieteiltä. Toisinaan tähän liittyy myös se, että kattava lapsi on päässyt valitsemaan paikat, millä kukakin istuu. Joskus olemme käyttäneet paikkakortteja arkena, jotta lapsen valinta on selvä kaikille. Lapset ovat voineet käydä hakemassa myös viherkasvin tai muun koristeen pöytään, pöytäliinan tai kynttilän. Osallisuuden tunne on erittäin tärkeä tunne ja sitä voi helposti vahvistaa esimerkiksi edellä mainitulla tavalla. Itse olen myös estetiikan ystävä ja kyllä kaunis annos, kauniilta lautaselta kauniissa ympäristössä on iso osa ruokanautintoa. Lasten osallistamisesta ruoanlaittoon voit lukea tästä.

 

Kattaus
Kattaus on kivaa puuhaa myös lapsille.

Vaikka syöminen tapahtuisi seisten, keskity katsomaan lastasi tai puolisoasi silmiin ja kysy, miten päivä meni.

Eli mitä tarkoitan?

Tarkoitan tällä blogipostauksellani sitä, että syödäänpä sitten seisten tai selkä suorassa istuen, kristallilautasilta tai muovilautasilta, serviettien kanssa tai ilman, sormilla tai aterimilla, on tärkeää, että ruokailutilanne on mukava ja nautinnollinen. Toisille kristallilautaset aiheuttavat iloa ja toisille niiltä tarjoaminen olisi suuri stressin aihe. Kun ruokailutilannetta arvostaa ja siihen panostaa, se viestii myös sinulle itsellesi ja perheellesi, että tämä meidän arkinen ruokailutilanne on tärkeä, me olemme tärkeitä. Vaikka syöminen tapahtuisi seisten, keskity katsomaan lastasi tai puolisoasi silmiin ja kysy, miten päivä meni. Jos se tapahtuu sellaisessa ympäristössä, missä on kaunista ja viihtyisää, se on iso plussa. Me emme kaikki nauti samoista asioista. Etsi ne asiat, jotka saavat suupielesi kääntymään ylöspäin – kattauksen suhteen ja muutenkin.

 

Saatat myös pitää...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *