Iltapala
Ruokasuunnittelu

Aamu-, väli- ja iltapala

Meillä syödään pääsääntöisesti viisi kertaa päivässä: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Emme napostele (tai ainakaan lapset eivät napostele) ruokien väleissä. Lapsi saattaa olla hereillä esimerkiksi 13-14 tuntia, joten kovin pitkäksi pienen lapsen ruokailuvälit eivät pääse, mikäli syödään säännöllisesti. Tästä syystä minua ei haittaa se, mikäli lapselle ei maistu jokaisella hetkellä tekemäni ruoka. Jos lapsi sanoo, ettei syö enempää, se sopii minulle pääsääntöisesti. Haluan, että jokaisella aterialla maistetaan edes pienenpieni pala jokaista tunnistettavissa olevaa raaka-ainetta, se riittää. Seuraava aamu-, ilta- tai välipala koittaa kuitenkin jo lähitunteina. Jos lapsi sanoo olevansa nälkäinen, en anna ylimääräisiä välipaloja, vaan hieman aikaistan seuraavaa syömishetkeä. Syömme tasaisesti ennen nälkää, joten ehkäisemme nälkäkiukut tehokkaasti.

Iltapala
Terveelliset aamu- ja iltapalat ovat osa tasapainoista ruokavaliota. Herkuttelulle jää sijaa, kun pohja on kunnossa.

Puurot

Lapsena en pitänyt puuroista ja aikuisisällä en tehnyt puuroja itselleni. Kaikki muuttui ensimmäisen lapsen myötä. Opettelin syömään erilaisia puuroja lapsen kanssa. Päätin, että teen niistä niin hyviä, että opin syömään. Ja opin. Nykyään rakastan puuroja! Teen itse joitakin hilloja kesäisin ja syksyisin hedelmä- ja marjasadoista, mutta joskus myös sesongin hedelmistä ympäri vuoden. Keitän puurot normaalisti maitoon tai kauramaitoon ja lisään valmiiseen puuroon sekaan hieman suolaa, (oikeaa) voita ja hilloa. Maistan ja lisään vielä, jos se on tarpeen. Puurot ovat mielestäni yksi parhaita iltapaloja. Niistä saa niin monipuolisesti tehtyä erilaisia muuttamalla eri ainesosia. Meillä tehdään puuroa useimmiten kaurahiutaleista, neljän viljan hiutaleista, mannasuurimoista, ruishiutaleista, puuroriisistä tai ohrahiutaleista. Joskus satunnaisesti jostain muustakin. Puuron voi tehdä maidon sijaan esimerkiksi veteen, riisi-, kookos-, mantelimaitoon. Käytämme puuroon useimmiten hilloja, esimerkiksi omena-, mansikka-, kurpitsa-, persimon- tai raparperihilloa. Mikäli puuron valmistus on aloitettu liian myöhään ja olisi tarve syödä iltapala nopeammin, sekoitan joukkoon jäisiä marjoja jäähdyttämään puuroa. Laitan usein hilloa, vaikka laittaisin marjojakin. Marjoista lemppareita ovat perinteiset mansikat, mustikat, vadelmat, sekä puna- ja mustaviinimarjat. Puuroon voi soseuttaa tai pilkkoa myös sesongin hedelmiä. Puuron sekaan voi laittaa montaa muutakin asiaa, kuten viiliä, jogurttia, vauvansosetta tai vaikkapa pähkinöitä tai jäätelöä. Myös tuorepuurot kannattaa ottaa omaan ruokalistaan.

Leivät

Meillä on lapsuudenkodissa syöty pääsääntöisesti ruisleipää tai äidin tekemiä sämpylöitä, usein jämäpuurosta tai perunamuussista. Olen itse yrittänyt (varsinkin listan tekemisen myötä), että saamme kokemuksia monipuolisesti kaikista viljoista ja erilaisista leivistä, kuten limpusta ja saaristolaisleivästä. Itse leivottu leipä on ihanaa, mutta minun ei tule sitä juuri tehtyä. Leivät ovat mielestäni helpoin iltapala. Syömme leipää noin kahdesti viikossa, useimmiten ruisleipää tai mummun ja lasten leipomaa sämpylää, jota pakastan. Pakastan myös kaikista ostamistani leipäpusseista suurimman osan. Jätän n. yhden illan annoksen ja muut pakastan pienempiin pusseihin. Lisäksi meiltä löytyy iltapalalaatikosta aina jotain kuivaleipää, kuten näkkileipää, hapankorppua tai vaikka riisikakkua. Meillä on keittiö ja ruokahuone erikseen, joten menetin hermoni jossain vaiheessa siihen, että vein erikseen leivänpäälliset ja huoneiden väliä piti ravata moneen kertaan. Jostain Facebookin järjestysryhmästä havaitsin, että leipätarpeille voi laittaa jääkaappiin korin. Leipätarvikekoria kannattaa säilyttää jääkaapin alahyllyllä, jotta lapsetkin saavat sen helposti kannettua pöytään. Korissa on normaalisti levite, juusto ja/tai kinkku, juustohöylä ja voiveitsi ja usein myös kurkku, paprika tms. Leipiin saa toki vaihtelua erilaisilla juustoilla ja kinkuilla tai esimerkiksi salaateilla, kalalla, maksamakkaralla, sesongin kasviksilla tai hedelmillä. Meillä tehtiin lapsuudenkodissa toisinaan lauantai-iltaisin saunan jälkeen ”lämppäreitä” eli lämpimiä voileipiä uunissa. Yksi havahtumishetki siihen, että haluan jotain järkeä syömisiimme, oli se, kun huomasin, että joka ilta havaitsemme 18.50, että kymmenen minuutin päästä pitäisi syödä iltapala, mitään ei ole valmistettu eikä meillä ole suunnitelmaa. Pohdin siinä havahtumisen hetkellä, että lapseni muistavat aikuisena, että meillä oli tapana syödä kiireessä ja aina samaa, yleensä leipää. Halusin siis ehdottomasti lisätä listaan paahtoleivät leivänpaahtimella ja ”lämppärit” tai pitsaleivät uunissa muiden iltapalavaihtoehtojen rinnalle. Vaasan Oy:n sivuilta löydät paljon kivoja iltapalaehdotuksia.

Jogurtit ja muut maitotuotteet

Meillä on usein joka viikko listalla erilaisia jogurtteja, viiliä tai rahkaa. Toisinaan sekoitan jogurttia viilin tai rahkan kanssa. Viilin koostumus itsessään ei välttämättä kaikkia miellytä, mutta jos sitä laittaa jogurtin kanssa, koostumus ei välttämättä häiritse niin paljoa. Jos haluan tuhdimman, täyttävämmän jogurtti-iltapalan, laitan sekaan rahkaa. Jogurtin, rahkan tai viilin sekaan voi laittaa esimerkiksi hilloa, hedelmäisiä vauvansoseita, hedelmiä tai marjoja. Sekaan voi laittaa kuituja sisältäviä myslejä, leseitä, muroja, muromyslejä tai granoloita. Myös erilaiset pähkinät toimivat. Jogurtin voi makeuttaa halutessaan hillojen sijaan vaikkapa hunajalla. Jogurtista (tai piimästä) voi tehdä myös juoman lisäämällä jogurttiin esimerkiksi mehukeittoa. Jogurtista tai rahkasta ja mehusta saa tehtyä myös smoothien helposti. Rahkasta voi tehdä joskus vispatun kerman kanssa marja- tai hedelmärahkaa. Lempirahkani on mustaviinimarja-banaani. Jogurtteja on todella paljon erilaisia, mutta enimmäkseen käytämme maustamatonta jogurttia, jota voi käyttää myös ruoanlaittoon. Maustamaton jogurtti voi olla perinteinen tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi turkkilainen, islantilainen tai kreikkalainen. Toki ostamme toisinaan myös maustettuja jogurtteja. Valmiiksi maustetut ovat usein todella makeita, joten usein sekoitan niihin maustamatonta jogurttia lisäksi. Testaamme myös esimerkiksi kauravälipaloja ja muita uutuuksia, mutta ne eivät ole meillä aktiivisessa käytössä.

aamupala, välipala, iltapala – muita vaihtoehtoja

Meillä on normaalisti hedelmiä vadeissa, joten syömme niitä sellaisenaan, lohkoina tai hedelmäsalaattina esim. leivän rinnalla. Teen varsinkin hilloista kiisseleitä. Aamu-, ilta- tai välipalaksi voi olla myös joskus lettuja, pannareita, köyhiä ritareita, karjalan- tai lihapiirakoita, hodareita, pasteijoita, jäätelöä, pirtelöitä, juustolautanen, kasvistikkuja tai sipsiä dipin kanssa, suolaisia tai makeita piirakoita, pullaa, keksiä tai leivoksia. Herkkuja voi olla meillä noin kerran viikossa. Meillä ei ole karkkipäivää, joten herkkuja voi olla joka viikko, kun karkkia syödään ehkä kerran kuukaudessa. Olen ajatellut, että tällaiset herkut ovat parempia kuin karkit, vaikka niillekin on aikansa, paikkansa ja tilanteensa.  Me noudatamme aamu-, väli- ja iltapaloissakin sesonkien mukaisia tuotteita. Toisin sanoen, emme teoriassa syö juurikaan täysin samoja iltapaloja maaliskuussa ja heinäkuussa, vaan puuroa maustaa maaliskuussa esimerkiksi banaanit ja heinäkuussa kotimaiset mansikat. Sesonkien mukaiset ruoka- ja palalistat voit ostaa verkkokaupastani, mikäli kaipaat lisää ideoita omiin tottumuksiinne.

Mikä on sun lempparipala?

Saatat myös pitää...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.