Mansikkasose
Säilöntä

Hillot ja soseet

Itse tehdyt hillot ja soseet ovat kuuluneet aina elämääni. Kun olin lapsi, äiti ja mummu keittivät hilloja tai soseita. En välttämättä itse osallistunut kuin syömiseen, mutta muistan ne huumaavat tuoksut, jotka leijailivat viereisiin huoneisiin. Lapsuuden hillopurkeissa ei ole ollut painettuja etikettejä, vaan käsinkirjoitetut tekstit hillopurkin sisällöstä. Muistelisin, että hilloa on tehty ainakin mansikasta ja puolukasta. Hillojen keittäminen on sotkuista puuhaa. Hillot valmistuvat kuitenkin nopeasti (paitsi omenahillo tms., josta pitää erikseen ottaa siemenet, karat yms. pois). Ja vaikka joka kesä olen sitä mieltä, että onko tässä järkeä, talvella nautin suunnattomasti siitä, että olen kesällä ja syksyllä ahkeroinut.

Mansikkasose
Mansikkasose maistuu melkein kaiken kanssa: puuroon, lettujen tai pannukakun päälle, vaniljajäätelön tai köyhien ritareiden kaveriksi, kiisseliin tai täytekakun väliin.

Miksi teen soseita ja hilloja

Teen hilloja siksi, että minun ei tarvitsisi heittää hukkaan sitä satoa, jota saan puutarhastani. Omenoista olen tehnyt myös esimerkiksi likööriä ja muitakin vaihtoehtoja säilönnälle on, mutta teen lähinnä hilloja siksi, että ne tulevat meillä käyttöön. Hilloan myös terveysnäkökulmasta. Toki hillot sisältävät paljon sokereita, mutta mieluummin käytän enemmän aitoja raaka-aineita kuin keinotekoisia. Mieluummin teen itse poimituista marjoista tai hedelmistä hilloja ja käytän niitä esimerkiksi maustamattoman jogurtin kanssa, kuin ostan keinotekoisesti makeutettuja tuotteita. Säästän myös rutkasti rahaa vuodessa tekemällä itse hilloja verrattuna siihen, että ostaisin niitä kaupasta. Hillojen keittäminen on mielestäni myös ihan mukavaa puuhaa. Kokeilen mielelläni maustaa erilaisin tavoin hilloja. Olen tehnyt hilloja pakkaseen jo ajoissa ja maustanut ne jouluisin maustein, jotta voisin antaa niitä joulumuistamisina.

Mihin käytän niitä?

Käytän hilloja puuroihin melkein poikkeuksetta. Kun teen puuron, haluan sekoittaa siihen valmiiksi hillon ja muut ja sen jälkeen vasta tarjoilla sitä. Kun puuro on maustettu hillolla, ei käy niin, että siitä syödään vaan hillot päältä ja muu puuro jää syömättä. Haluan siis tehdä koko puurosta maukkaan ja myös säännöstellä sen käyttöä. Hilloista keitän myös kiisseleitä tai mehukeittoja, joita on helppo juoda. Usein kiisseliin laitan sekä hilloa että marjoja, mehukeittoon pelkkää hilloa. Hilloja syödään myös maustamattoman jogurtin, maitorahkan tai viilin kanssa. Rahkajälkiruokaan vispikerman, maitorahkan ja marjojen tai hedelmien kanssa voi laittaa hieman hilloa sokerin sijaan. Letut maistuu aina paremmalle hillon kanssa, vaikka siskoni kyllä nauttii lettunsa pelkän sokerin kanssa. Ostamme usein myös pelkkää vaniljajäätelöä paketissa, jonka kanssa on vaihtoehtona nauttia hilloja. Usein otan jääkaappiin kaksi erilaista hilloa kerrallaan. Iltapalalistan voit ostaa kaupasta, mikäli kaipaat tarkempia reseptejä esimerkiksi hillojen hyödyntämiseen.

Mitä olen vuosien varrella hillonnut?

Hilloissa marjat ja hedelmät jätetään kokonaisiksi, puolikkaiksi tai pienemmiksi paloiksi ja soseessa kaikki soseutetaan tasaiseksi. Olen tehnyt hilloja ja soseita lähinnä itse poimituista tai torilta ostetuista hedelmistä ja marjoista esimerkiksi omenasta, mustikasta, mansikasta, raparperista, vadelmasta, punaherukasta, kirsikasta, luumusta ja karviaisista. Olen tehnyt hilloja myös kaupasta ostetuista kasviksista, kuten persimonista tai kurpitsasta. En tee välttämättä hilloa vain yhdestä kasviksesta, vaan sekoitan rohkeasti niitä keskenään. Maustan hilloja eniten vaniljasokerilla ja kanelilla. Yleensä tykkään sekä syödä, että valmistaa enemmän soseita, mutta hillojakin toki teen.

Seuraava sosetestaus – omalla vastuulla

Elokuun sesongissa ovat omenoiden lisäksi luumut. Tekisi mieli koittaa tehdä niistä kahdesta sose. Kukaan ei ole ikinä kertonut, että ne voisi yhdistää hilloon, mutta mietin makuja mielessäni ja pystyn suunnilleen hahmottamaan, että toimisivatko ne yhdessä. Joskus kokeiluni menevät metsään, mutta aika usein osaan kuvitella päässäni valmiin lopputuloksen. Jos kokeilu epäonnistuu, sittenpähän tietää seuraavalla kerralla, mitä ei kannata tehdä seuraavalla kerralla.

Meinaan koittaa siis tätä (jos koitat itse, tee se omalla vastuulla 😉):

1 dl vettä

> KUUMENNA VESI KATTILASSA

3 litraa omenoita

> KUORI, POISTA SIEMENET, PALOITTELE ESIM. NELJÄS- TAI KAHDEKSASOSIKSI, LISÄÄ

1 litra luumuja 

> HALKAISE, POISTA KIVET, LISÄÄ

> KIEHAUTA, KUNNES HEDELMÄT PEHMENEVÄT

> OTA POIS LIEDELTÄ JA SOSEUTA SAUVASEKOITTIMELLA

> LAITA TAKAISIN LIEDELLE

1 kg hillosokeria

(tilkka vettä)

> LISÄÄ, KEITÄ PIENELLÄ LÄMMÖLLÄ 15 MIN, SEKOITA VÄLILLÄ.

Hillot ja soseet jähmettyvät vielä jäähtyessään. Sose voi näyttää liian löysältä heti liedeltä pois ottamisen jälkeen, mutta se valmistuu loppuun vasta vuorokaudessa. Mikäli haluat laittaa hillon lasipurkkeihin, huolehdi siitä, että ne ovat varmasti puhtaita ja olet kuumentanut ne. Itse laitan hillot hieman jäähtyneenä pakasterasioihin ja pakastan ne. Muista nimikoida hillot. Minä käytän siihen pakastusteippiä ja ohutta permanenttitussia. Hyviä ohjeita hillojen, soseiden, marmeladien ja hillokkeiden tekemiseen löydät Dansukkerin sivuilta.

Haluaisin kuulla teidän hillo- tai sosekokeiluista? Millaisia uusia makuyhdistelmiä olet keksinyt koittaa tai haluaisit koittaa? 

Saatat myös pitää...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *